MITÄ OIKEUSAPU TARKOITTAA JA MITÄ SIIHEN KUULUU ?
Julkisen oikeusavun määritelmä on mielestäni parhaiten kiteytetty asianajajaliiton kotisivuilla eli "ellei oikeudellista apua tarvitsevalla ole oikeusturvavakuutusta tai "muuta mahdollisuutta itse maksaa tarvitsemaansa oikeudellista apua, se voidaan kustantaa joko osaksi tai kokonaan valtion varoin".
Oikeushallinnon asiointipalvelusivuilta voi helposti tehdä oikeusavun koelaskelman, joka suuntaa-antavasti laskee mahdollisen oikeusavun. Painotan, että laskuri on vain suuntaa-antava, koska käyttövaralaskelma tehdään vielä oikeusavusta päätettäessä. Tämä on erinomainen lisä oikeusturvaan, koska se lisää ihmisten tietoisuutta mahdollisuuteen oikeusapuun ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.
Mitä oikeusavulla saa ?
Oikeudenkäyntiasioihin, kuten kanteen nostamiseen avustajan tai rikoksesta syytetyn puolustajaksi, kannattaa palkata asiantuntija eli asianajaja, lupalakimies tai oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja. Asiakas voi valita, haluaako hän oikeudenkäynnissä avustajakseen valtion oikeusaputoimistossa työskentelevän julkisen oikeusavustajan vai asianajajan tai muun lakimiehen, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana eli lupalakimiehen.
Jos henkilölle myönnetään oikeusapua, valtio maksaa oikeudenkäyntiavustajan palkkion joko kokonaan tai osittain, oikeusavun saajan käyttövaroista riippuen eli kyseessä on tuloihin ja varallisuuteen liittyvä taloudellinen apu. Avustajan toimenpiteet korvataan enintään 80 tunnilta. Tuomioistuin voi kuitenkin erityistilanteissa antaa luvan tämän rajan ylittämiseen. Lisäksi oikeusavun saaja vapautuu esimerkiksi oikeudenkäyntimaksuista.
Oikeusavusta ei makseta vastapuolen oikeudenkäyntikuluja siinä tapauksessa, että oikeusapua saanut häviää jutun.
Muut asiat
"Oikeusapua voidaan antaa myös asioissa, joita ei viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Apua voi tarvita jonkin asiakirjan laadinnassa, esimerkiksi perukirjan tai ositussopimuksen tekemisessä. Jossakin oikeudellisessa ongelmassa tarvitaan vain lakimiehen neuvoja. Näissä asioissa oikeusapua antavat julkiset oikeusavustajat. Oikeusavun saaja ei siis voi valita yksityistä avustajaa näissä asioissa .
Muissa kuin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa oikeusapua voi saada korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan enintään 80 tunnilta asiaa kohti. Lisäksi oikeusavun saaja vapautuu viranomaisten asiakirjamaksuista sekä mahdollisista tulkkaus- ja käännöskuluista."http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/oikeusapu/mitaoikeusapuunkuuluu.html
Mielestäni tämän voisi muuttaa siten, että myös näissä asioissa asiakas voisi kääntyä yksityisen oikeusavustajan puoleen, koska edellytykseksi voisi olla myös, että avustajan täytyy olla asianajaja tai lupalautakunnalta luvan saanut juristi eli lupalakimies. Tämä vähentäisi Oikeusaputoimistojen työmäärää.
Asianajaja. lakimies, yleinen oikeusavustaja vai juristi apuun?
Suomessa saa nykyään vain asianajajat, yleiset oikeusavustajat sekä lupalakimiehet esiintyä tuomioistuimissa. Hakemusasiossa voi käyttää myös muita lakimiehiä apuna tuomioistuimessa. Valtavan paljon muita asioita voivat muutkin lakimiehet tehdä eli kaiken muun kuten sopimuksia (avioehto, lapsiin liittyvät sopimukset, kauppakirjat, testamentit), perukirjoituksia, avustaa muissa viramomaistapaamisissa tai vastaavissa, ylipäänsä antaa juridista neuvontaa ja apua sekä tietysti suositella muita kollegoitaan. Suomessa koulutetaan Oikeustieteellisissä tiedekunnissa lakimiehiä ainakin Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä ja maisteritason tutkinto antaa tarvittavat tiedot ja taidot lakimiehille Suomessa. Asianajajat ovat asianajajaliiton alaisia lakimiehiä. Yleiset oikeusavustajat ovat Valtion oikeusaputoimiston lakimiehiä ja lupalakimiehet lupalautakunnalta luvan saaneita lakimiehiä. Juristi on mielestäni myös sopivan neutraali nimitys lakimiehelle.
Itse en ole lupaa hakenut, koska en toimi aktiivisesti oikeudenkäyntiavustajana tällä hetkellä.